Vaikka podcast on kuulijan korvaan kuiskutteleva audioelämys, podcastin kansi on ensimmäinen ja ehkä ainoa asia, minkä kuulija siitä näkee. Hyllyssä on myös paljon muitakin houkuttelevia niteitä. Spotifyssa, jossa lähes kaikki podit julkaistaan, on viisi miljoona muutakin podcastia. Useissa podcastpalveluissa podit tarjotaan kuitenkin katalogeina, joilloin kuunteluvalinta saattaa osua parhaimman näköiseen podiin.
Minkä näistä kuuntelisit ensimmäisenä? Äffän tekemiä podeja ovat A niin kuin addiktio, Naisasiatoimisto, Pienen kylän suuret suhteet ja Suuri rakkaushuijaus.
Podin kansikuvan tärkeys korostuu markkinoinnissa. Somen uutisvirrassa se erottuu muusta kuvavirrasta – tai sulaa seinään. Vaikka brändillä on harkittu visuaalinen ilme, oman podcastin kansi saa olla sen huomiota herättävä pikkuserkku. Siinä missä podcastin sisältö tuo inhimillisemmän äänen brändin virallisen äänen rinnalle, se saa myös näyttää… tunnistettavalta, mutta vähän omanlaiseltaan.
Kansikuva on ennen kaikkea lupaus laadusta ja sisällöstä. Ei kannata tehdä liian rajua kantta, jos sisältö on harkittua asiantuntijapuhetta. Joskus räväkkä podcast on taas saanut harmillisen valjun kannen. Parhaimmillaan ääni ja kuva kertovat samaa tarinaa, ovat yhtä ihania.
Me olemme ihastuneet graafiseen ilmaisuun. Persoonavetoisenkin podin voi kuvittaa piirroksella juontajasta. Se on myös valokuvaussessiota helpompi lähtökohta, yleensä kännykkäkamerakuva riittää lähtökohdaksi, ja graafikko taikoo loput.
Jos mitään muuta ei keksi niin kannattaa lähteä liikkeelle mikrofonista tai kuulokkeista. Ne voi yhdistää lähes kaikkiin aiheisiin. Mikrofonin sisällä tai luurit päässä voi olla mitä vain taistelevista metsoista skumppalasiin. Ideaa käytetään paljon, mutta myös raikkailla tavoilla.
Jonna / Äffä
