Brändin oma podcast voi olla myös suurten yleisöjen suosikki, jos sisältö koskettaa kuulijaa.
Suomessa podcasteissa ei kuule usein mainoksia, mutta Yhdysvalloissa podcastien mainostulot olivat vuonna 2024 peräti 2,4 miljardia dollaria. Paljon rahulia! Yhdysvalloissa audio on lyönyt lopullisesti läpi – 70 prosenttia yhdysvaltalaisista (yli 12-vuotiaista) kuuntelee podcasteja, 55 prosenttia kuukausittain. Jotkut vitsailevatkin, että Yhdysvalloissa kaikilla on oma podcast ja podcastien vieraat ovat muiden podcastien juontajia – iso piiri pyörii.
Suomessa podcastien ansaintalogiikka ovat maksetut alustat, yhteistyökumppanuudet ja markkinnointi – siis tulevat asiakkaat, joita podcastilla tavoitellaan. Usein podcast-sarja tehdään viestinnällisistä syistä – kuultu jää mieleen ja pitkäkestoiseen muistiin paremmin kuin uutiskirjeet tai somepäivitykset. Mekin Äffässä tuotamme parhaillamme yhteistyökumppaneiden kanssa Virpi Salmen viihdyttävän tasa-arvon historian toista kautta. Sarjan yhteistyökumppanit on valittu aihe edelle, eli jokainen yhteistyökumppani on samalla jakson paras mahdollinen asiantuntija. Tällainen kombo toimii upeasti.
Mutta meillä on kyllä Äffässä toinenkin missio. Kannustamme varsinkin yrityksiä tekemään podcasteja toimitettu tai tarinallinen sisältö edellä. Yrityksen podcast voi toki olla myös b2b-henkinen asia- ja asiantuntijuuskeskeinen sarja silloin kun tavoitellaan sidosryhmiä ja halutaan viestiä ajatusjohtajuutta – mutta miksi yritys ei tarjoaisi asiakkailleen lahjaksi toimitettua sisältöä, jonka parissa viihdytään tuntikausia? Esimerkiksi lapset ovat innokas ja aliarvioitu podcastien kohdeyleisö. F-tuotannon Ylelle tekemää Fanikorttia on kuunneltu Yle Areenassa jo yli miljoona kertaa.
Brändi- tai yrityspodcast voi olla myös kaveripodcast, kummitustarinoita, true crimea tai vaikka tutkiva juttu. Se voi liittyä matkailuun, ruokaan, urheiluun tai kulttuuriin. Aihe toki yhdistyy brändiin, mutta itse tuotetta ei tarvitse mitenkään korostaa – kuulija tietää kyllä, kuka ihanat kuunteluhetket tarjoaa, koska se kerrotaan. Brändi voi myös jakaa sarjaa omissa kanavissaan ja hyödyntää sen sisältöä markkinoinnissa.
Hyvä esimerkki brändin omasta toimitetusta sisällöstä on vaikka Red Bullin podcastit, joiden teemana ovat extremeurheilu ja kulttuuri, ei pelkästään tuote – tai vaikka Harvard Business Rewiev’n IdeaCast, joka tarjoaa sisältöä johtamisesta ja työelämästä. Myös Hesarin Uutisraportti on laajasti rakastettu sisältöpodcast (mikä tietenkin mediatalon podcastissa jo lähtökohtana, mutta sisällöstä on seurannut myös rakkautta ja sitoutumista).
Jos ja kun olemme menossa Yhdysvaltojen suuntaan, olemme menossa tähän suuntaan:
– 41 prosenttia yhdysvaltalaisista kuuntelisi mielellään suosikkibrändinsä podcastia – yhtä mielellään kuin vaikka julkkiksen omaa podcastia.
– 75 prosenttia kuulijoista sanoo, että brändin oma podcast vangitsee heidän huomionsa.
Quill-podcastmedia vertailee uutiskirjeessään yhteistyökumppanuuksien/mainonnan ja oman brändipodcastin eroja (pistän mukaan myös vähän omiani).
1. Brändipodcasteihin kiinnitytään ja sitoudutaan, kun mainokset tavoittavat yleisön, jolle brändi on jo ennestään tuttu.
2. Oman podcastiin liittyvään investointiin ja tuotantoon voi vaikuttaa. Myös kuulijalukija, kuuntelupitoa ja kuulijoiden demografiaa voi seurata paremmin itse.
3. Brändi voi rahoittaa oman podcastin tuotantoa mainonnalla tai yhteistyökumppanien avulla.
4. Jakso omaa podcastia ei välttämättä maksa myöskään paljon enempää kuin yhteistyökumppanuus suositussa podcastissa.
Molemmat mahdollisuudet siis toimivat oikeaan tarpeeseen, ja yhteistyökumppanuus voi olla myös hyvä tapa kokeilla podcastin toimivuutta omalle brändille.
