Mediatalojen omat podcastit ovat suuressa maailmassa arkipäivää. Kaikilla isoilla lehtitaloilla, sanomalehdillä ja uutismedioilla The Timesista ABC Newsiin on useita omia podcasteja ja myös päivittäisiä uutispodcasteja.
Suomessa mediatalot ja varsinkaan lehtitalot eivät ehkä vielä pidä podcasteja samalla tavalla osana lukijoille tarjottavaa jatkuvaa journalistista sisältöä. Kokeiluja kuitenkin on, ja journalistiset podcastit ovat kasvussa myös kaupallisessa mediassa. Esimerkiksi Hesarin omien toimittajien tekemä mainio Uutisraportti on ollut menestys. Myös A-lehdet, ja siellä erityisesti Eeva ja Apu ovat profiloituneet suosittujen sarjapodien tekijöinä ja julkaisijoina, ja tuntuma on, että muut ovat tulossa perässä.
Keskisuomalaisen vaalipodi Haluat siis presidentiksi oli hyvin näkyvillä konsernin eri lehdissä. Kuva: Keskisuomalainen
Mediatalot tuottavat tällä hetkellä podcasteja sekä itse että yhteistyössä tuotantoyhtiöiden kanssa. Äffä on ollut mukana matkassa A-lehtien (Pienen kylän suuret suhteet, Suuri rakkaushuijaus, Totta vai tuubaa? ja Otavamedian kanssa (Tässä iässä) – ja toki Yleisradion, jonka Yle Areena on podcastalustana ihan omaa luokkaansa.
Piileviä kykyjä sermin takana
Podcastit tulevat olemaan jatkossa varmasti entistä suurempi osa mediatalojen tarjoamaa sisältöä. Kaikkia podcasteja ei voi eikä kannata ostaa ulkopuolisilta tuotantoyhtiöiltä, koska toimitus tuntee oman yleisönsä – ja erityisesti alueen parhaiten, jos kyseessä on maakuntamedia. Ja toki toimitus on taitavia toimittajia täynnä. Mutta miten löytää resursseja ja intoa tehdä niitä myös omalla porukalla? Monia toimituksia on kutistettu, ja samoja julkaisuja tehdään pienemmällä jengillä kuin ennen.
No ainakin koulutus auttaa prosessissa. Polkupyörän uudelleen keksimiseen ei kannata laittaa voimavaroja, joten podcastien tekemisen työvaiheet kannattaa harjoitella kunnolla. Tässä kuvaan astuu F-akatemia eli F-tuotannon oma podcastkoulu. Koulutamme toimittajat ja sisällöntekijät konseptoimaan ja käsikirjoittamaan audiota. Myös ideointi on hieman erilaista, kun kyseessä on sarjamedia.
Iloinen uutinen on se, että podien tekeminen on todella hauskaa ja palkitsevaa, jopa yhdenlainen tykypäivä! On ammatillista itsetuntoa kohottavaa oppia esimerkiksi uran keskivaiheilla ihan uudenlainen tapa toimittaa – ja loistaa. Monessa kirjoittajassa uinuu uskomaton äänenkäytön ammattilainen, ja on mahtavaa saada tämä taito mediatalon käyttöön. Yllättävän moni kirjoittava toimittaja on paljastanut minullekin haaveilleensa nuorempana radiotoimittajan työstä. No nyt on sen aika! Juontaminen ja haastatteleminen studiossa ovat myös ammattitaitoja, joita voi kehittää.
Vain joitakin The Timesin podcasteja. Kuvakaappaus: The Times.
Usein journalististen podcastien aiheet ovat varsinkin paikallismediassa paljon lähempänä kuin voisi kuvitella. On vähän harmillistakin, että alueiden sähinää ja suuria tunteita ei ole hyödynnetty podcasteissa niin kuin voisi.
Podcastit mahdollistavat myös materiaalin monikanavaisen hyödyntämisen. Podcastjaksosta voi versioida kirjoitetun jutun myös painettuun lehteen, verkkoon tai someen. Samoin pitkään työstetystä artikkelista voi skaalata oman jakson. Se voi olla vaikka keskustelu siitä, miten artikkeli syntyi – tai jatkojuttu keskustelua herättäneelle artikkelille. Vai saisiko jutun aiheesta jopa kokonaisen podcastsarjan?
Kun podaamisen a, b ja c ovat hallussa, työ käy jatkossa laulellen.
Mediataloilla mahdollisuus pitkiin hitteihin
Mediatalojen ei kannata hukata mahdollisuutta pitkäkestoisiin podcasteihin – angloamerikkalaisen maailman esimerkit osoittavat, että kaikkein suosituimpia ovat viikoittain julkaistavat podcastit – kunhan niitä on jaksettu tehdä määrätietoisesti muutaman vuoden ajan.
Samoin yritysten, järjestöjen ja vaikka säätiöiden kannattaa harjoitella podcastien tekemistä itse. Se auttaa hahmottamaan, millaisia podeja on hyvä tilata ulkopuolelta ja millaisia tuottaa itse. Usein viestintätiimeissä on mukana toimittajataustaisia ihmisiä, joiden osaamista ja potentiaalia podcast-tähtinä kannattaa hyödyntää. Ja sanoinko jo – podaaminen on todella hauskaa.
Outi / Äffä
